Laiskottelua lauantaista sunnuntaihin

Tämän viikonlopun olen päättänyt viettää puhtaasti laiskotellen. En tee mitään.. tai noh, syön, nukun, syön ja nukun :)

Viime yönä nukuin huimat 16 tuntia! Menin siis perjantaina nukkumaan vähän klo 19 jälkeen ja nousin vasta 9.30 lauantaiaamuna. Heräsin kyllä ensimmäistä kertaa jo 6.30, joka ei ole mikään yllätys, kun menee eläkeläisiäkin aiemmin nukkumaan.. Mutta painoin pään väkisin tyynyyn ja päätin, että nousen vasta kun olen levännyt niin, että pelkästä makoilusta tulee paikat kipeäksi. Ja tulihan ne. Kieltämättä niskaa on särkenyt himpun verran koko päivän ja selkääkin kolotti aamulla pedistä kömpiessä. Kuitenkin kaikki tämä oli sen arvoista, että sain kerrankin nukuttua putkeen niin kauan kuin vain unta riitti.

Aloitin aamun rakentelemalla ruisleivän, johon sipaisin päälle Oivariinia, siivutin kermajuustoa, lisäsin pari meetwurstin palaa ja pilkoin päälle suippopaprikaa. Leivälle kaveriksi tein banaani-vadelma-mustikka-smoothien ja kahvin sekä veriappelsiinimehun avulla kaikki upposi yllättävän nopeasti alas. Kahvia jäi sen verran pannun pohjalle, että hetken lueskeltuani päätin jatkaa aamupalaani jälkiruualla: kaadoin jälkiruokakulhoon reilusti mustikoita, silppusin sekaan valkosuklaata ja pursotin päälle kermavaahtoa pari reilua ruokalusikallista - helppoa ja herkullista!

Iltapäivästä kävin kaupungilla syömässä itseksiini ja kiertelin hetken kauppoja kunnes kyllästyin ja tallustelin takaisin kotiin. Loppuillan aionkin opiskella, mutten liikaa, jottei lepäilyt häviä harakoille :)

Alla kuvia, jotka ilahduttivat tänään:

 Jälkkärikulhoon kipattuja mustikoita, sekaan silputtua valkosuklaata ja kermavaahtoa, nams :)

 Vanhan opiskeluaikoina hankitun kahvinkeittimen jälkeen mikä tahansa kahvi maistuu herkulliselta.

Siskoni tekemät Edella -ripset

Sisustuselementtejä asuntoon: akryyli- ja öljyväritaulut

Vuosien saatossa valmistuneet maalaukseni pääsevät vihdoinkin lopulliseen kotiinsa. Oikeastaan jokaiselle on jo ajateltuna oma paikkansa, mutta katsotaan muotoutuuko asettelu ja taulujen sijainti vielä ennen varsinaista rempan valmistumista. Vielä valmistumattomille ja aloittamattomille maalauksille täytyy tosin keksiä sopiva säilytyspaikka, jossa ne eivät pääsisi pölyyntymään ainakaan kovin pahasti. Todennäköisesti alakerran varasto kokee myös pienen kunnostusremontin, jotta saan keskeneräiset työt pois nurkista aina silloin, kun maalausinspiraatio odottaa tuloaan.

 Kolibri akryyliväreillä 2009

 Lintu öljyväreillä 2008

Naisen kasvot akryyliväreillä 2010

 Naisen kasvot tussipiirustuksena pinkopohjalle 2011

Keskeneräinen omakuva akryyliväreillä 2012

Huomaa ehkä, että maalausteemoina on vuodesta toiseen pitäneet pintansa värikkäät tai lentävät linnut sekä naisten kasvot. En ole koskaan aiemmin maalannut ns. normaalia kasvokuvaa ja omakuvan tekemiseen ryhtyminen oli aikamoisen "aloittamisen vaikeuden" takana. Heti alkuun tein laiskana perinteisen virheen, eli en jaksanut sekoittaa vihreää riittäävästi kasvoille tulevaan väriin ja maalaus on nyt luonnonvalossa mukavan possunpunainen ;)

Sisustusinnostusta pakkasille!

Yksityiskohtia valmistuvasta remontista

Nyt täytyy myöntää: asunto alkaa olla siinä vaiheessa, että fiilis on voiton puolella ja remontin pyörteissä oleva kämppä alkaa näyttää asumiskelvolliselta. Revittyjen seinien ja katon levytys, vaatehuone ja sähkövedot piilottavat feikkipylväät sekä kattopalkki tekivät ihmeitä. Vaikka tekemisen määrän puolesta asunnosta on valmiina noin puolet, niin vielä tekemättömät työt sijaitsevat onneksi hyvin pienellä alueella: keittiössä, seinillä, vaatehuoneessa, ikkunasyvennyksissä ja listoissa. Nämä onneksi ovat sen verran pieniä juttuja verrattuna väliseinien kaatamiseen tai lattian ja kiinteiden kaapistojen irti repimiseen, että voisin sanoa remontin olevan henkisellä tasolla jo lähes valmis :)

Alla muutama maistiainen pienistä yksityiskohdista asunnossani, kuten Pergon valkoharmaan laminaatin ja eteisen tulevan kaarevan laatan rajapinta, jonka saumakohtaan sijoittuva kaareva lista tehdään käsityönä.

 Pergon kaksiviisteinen 195mm leveä valko-harmaa laminaatti ja alkuperäinen lautalattia.

 Kaadettujen väliseinien kohdalle rakennetut massiivikoivupylväät, joissa harmaat katkaisijat.

Puu on käsitelty harmaalla pohjamaalilla ja helmiäislasyyrilla, joka tekee pinnasta kivimäisen näköisen.

Feikkipylvään ja -palkin liitoskohdasta näkee vielä kuinka sähkövedot piilotettiin.

Vaatehuone rakennettiin kokonaan 20mm paksusta massiivikoivusta.

Huonetta rajaava peililiukuovi puuttuu vielä.

Kaikki tämä tuo mukanaan mahtavan kodin tunnun :)

Kaupunki tekee kärsimättömäksi

Kengät kiireellä jalkaan eteisessä, huivi löysästi kaulalle ja laukku olalle - myöhästyn varmasti, vaikken edes tiedä mihin aikaan seuraava ratikka menee. Juoksen katua pitkin, en oikeastaan tiedä miksi, mutta nyt tuntuu siltä, että saattaisi olla kiire. Huomaan suojatien edustalla vihreää valoa odotellessani, että juuri minun raitiovaununi saapuu pysäkille, autoja virtaa editseni solkenaan. Harkitsen hetken juoksisinko johonkin väliin, jotta ehdin seisokkeelle pysähtyvään vihreään kolistelijaan.. Järkiinnyn ja katson kuinka ovet sulkeutuvat tien toisella puolen pienen ping-äänen säestyksellä. Autovirta lakkaa, valo vaihtuu vihreäksi ja kipitän pysäkille katsomaan mihin aikaan seuraava menopeli saapuu: vasta 4 minuutin päästä! Ärsyynnyn. Päivä on vasta alkanut ja fiilis on jo nyt tällainen.

Kuulostaako tutulta? Varsinkin teidän kohdalla, jotka olette muuttaneet syrjäkyliltä tai reilusti pienemmästä kaupungista hieman suurempaan. En ymmärrä, mitä on tapahtunut vuosien saatossa, koska esimerkiksi lukioon kulkiessani busseja meni tasan tunnin välein. Aamulla kävelin noin 800 metriä lähimmälle bussipysäkille ja jos satuin huonolla tuurilla myöhästymään bussistani, kävelin tuon 800 metriä takaisin kotosalle odottelemaan tunnin päästä tulevaa linjuria. Eikä edes 30 asteen pakkasella ottanut päähän kovinkaan paljoa.

Nyt raitiovaunujen kulkiessa vähintään 5 minuutin välein saan sisälläni aikaiseksi itkupotkuraivarin tapaisen olotilan ja pilaan päiväni turhan kiirehtimisen vuoksi. Miksen voisi kävellä rauhassa pysäkille, antaa vaunun rouskutella menojaan ja odottaa kärsivällisesti seuraavaa? Noh, niin aionkin tehdä. Aloitan kärsivällisemmän elämän heti maanantaina ja katson kuinka paljon paremmaksi aamun fiilis muuttuu - luulen, että aika reippaasti paremmaksi! :)

neule: Esprit

toppi alla: H&M

housut: Zara

kengät: Tamaris

Onneksi remontin suhteen ei ole tullut hermoiltua, on aivan mahtavaa nähdä viikko viikolta kuinka auki revitty asunto syntyy pikkuhiljaa uudelleen. Sain eilen 3 kuukauden tauon jälkeen asuntooni sähköt! Enää en siis ole työmaaroikan varassa lämmittelemässä mikrollani lihapiirakoita jalkalampun valossa :) Valaistus on todellista arjen luksusta!

Kärsivällistä loppuvuotta 2012 ja muistakaa myös nauttia niistä arjen itsestäänselvyyksistä, kuten toimivasta joukkoliikenteestä ja kattolamppuun tulevasta sähköstä.

Kaikki lähtee ennakkoluulottomuudesta

..tai ainakin siihen olen päätynyt, koska viimeisen puolen vuoden aikana sattuneet hyvät tapahtumat ovat hyvin pitkälle ennakkoluulottomuuden ansiota. Kun ajattelen 6 kuukautta takaperi, niin puistattaa ajatuskin siitä, että jouduin todella harkitsemaan Helsinkiin lähtöäni. Nykyinen elämäntilanne ja asuinkaupunki tuntuvat enemmänkin itsestään selviltä kuin tarkkaan harkituilta ratkaisuilta. Mutta todellakin, vielä keväällä ajatus pääkaupunkiin muuttamisesta kammoksutti ja epäilytti.

Onneksi kuitenkin päätin pattitilanteessa suhtautua Helsinkiin ennakkoluulottomasti ja antaa kaupungille tällä kertaa mahdollisuuden näyttää parhaat puolensa. Aiemmin Helsingissä asuessani en edes ollut kiinnostunut tutustumaan kaupunkiin, koska tiesin palaavani Tampereelle. Ennakkoluulottomuudesta johtuen olen päätynyt tilanteeseen, jossa

1. Nautin nykyisestä kotikaupungistani ehkä jopa enemmän kuin aiemmasta
2. Sain rakastamani työn
3. Uskalsin hakea Tampereen TTY:n lisäksi Aalto-yliopistoon, vaikken vielä tiennyt muutostani saatika työstäni Helsingissä
4. Ostin asunnon alueelta, joka on ainut paikka Helsingissä, josta olen jo ennen muuttoanikin pitänyt
5. Aloitin täyden remontin kämpässäni
6. Päätin kalustaa koko asuntoni puulla, teettää vaatehuoneeni ja tulevan keittiöni massiivikoivusta

Kohta 6 tuli entistä selvemmäksi Habitare -messuilla Cari:n osastolla, jossa oli esillä Suomessa valmistettuja ja suunniteltuja massiivikoivukalusteita. Cari tekee nyt myös mittatilaustyönä ja puhtaana käsityönä täyspuisen pienen keittiöni. Enkä malta odottaa, että pääsen käyttämään keittiötä ensimmäistä kertaa, vaikken voikaan sietää ruuan laittoa :)

www.cari.fi

Ennakkoluulotonta alkutalvea! Jos inhoat esimerkiksi kylmää ja pimeää, niin yritä nähdä asian parhaat puolet: nyt voit hyvällä syyllä rauhoittua ja kääriytyä sohvan pohjalle huopaan lukemaan hyvää kirjaa.

Töitä ja juoksulenkkejä

Nyt mennään taas tukkaputkella joka suuntaan, mutta eipä se ole ennenkään haitannut :)

Tulin hetki sitten kotosalle ottamaan pienet torkut, että jaksan lähteä yöksi taas työmaalle - tosin tässä välissä ajattelin pyytää tarjouksen muutaman sadan flyerin painattamisesta messuille (omaan käyttöön), tiskata ja siivota sekä käydä lenkillä. Onneksi duunikaveri lupautui noukkimaan minut ajomatkalla kyytiin eikä siis tarvitse lähteä fillaroimaan Helsingin yöhön noin 15 kilometrin päähän kohteeseemme. Säästän siis sen 45 minuuttia autokyydillä, joten iltalenkki on tämän kunniaksi enemmän kuin paikallaan.

Remontti on erittäin kesken edelleen, joten en viitsi siitä laittaa taas hetkeen kuvia ennen kuin saan laminaatit paikoilleen. Juttelin myös tänään töissä, josko voisin pitää viikon sovitun vapaan vasta lokakuussa, koska remppapuuhat ovat todennäköisesti silloin parhaassa vaiheessa. Opiskelutkin alkavat jo tällä viikolla, mutta epäilen vahvasti ehtimisiäni huomiselle luennolle.. Noh, ensi viikolla paremmalla ajalla :)

Lenkkivermeet niskaan ja menoksi - alla myös kuva vesimeloni-homejuustosalaatista, jolla jaksaa vaikka koko päivän, yllättävän täyttävää nimittäin!

 juoksutakki: Nike

juoksuhousut: H&M

villasukat: mummo

musta-violetit lenkkarit: Asics

Taustalla näkyy siivu täydessä remontissa olevaa asuntoa, jossa on yllättävän mukava asustella kaikesta keskeneräisyydestä huolimatta.

Salaatti:

vesimelonia

Aura-juustoa

kananmunaa

jääsalaattia

avocadoa

paprikaa

Easy weekend

Perjantaina pääsin töihin ajoissa, eli noin 7 maissa ja sain aikaiseksi yllättävän paljon, vaikka istuskelinkin lounaalla kesätyönsä lopettavan työntekijän kanssa normaalia pidempään. Työviikko oli paketissa noin klo 14.20, jonka jälkeen hilpaisin Rakennusvirastolle hakemaan parkkilupalapun, heitin lipukkeen kaverille kotimatkalla ja suunnistin kotosalle vaihtamaan salivaatteet. Olin Malmin Fixillä vähän kuuden jälkeen, jonne Anne olikin jo ehtinyt. Punttailimme ja venyttelimme normaalista poiketen vain reilun tunnin, koska A:n täytyi ehtiä vielä illalla alkavalle keikalle. Tosin pitkän salitauon jälkeen en olisikaan jaksanut treenailla yhtään kauempaa :) Harkitsin myös hetken keikalle lähtemistä, mutta viikko oli ollut sen verran työntäyteinen, että katsoin parhaaksi painua ajoissa nukkumaan, jotta jaksaisin ottaa ilon irti lauantaista.

Lauantaina heräillessäni siinä kymmenen maissa, päätin hakea kaupasta salaattitarvikkeet ja värkkäillä myös kunnon aamupalan. Varasin kauppareissun jälkeen pyykkituvasta ajan - puhtaita sukkia ei oikeastaan ole enää jäljellä, enkä kehtaa käydä enää hakemassa uusia H&M:stä (olen nimittäin jo hetken ostanut likaisten sukkieni tilalle vain uusia). Keksin myös varata kampaaja-ajan, tosin Pasilan Pepe Åhmanille tuli hieman kiire, koska putiikki oli menossa kiinni jo kahdelta. Lähdin aamupalalta suoraan Pasilaan, jossa värjäytin ja leikkautin hiukset taas vähän ryhdikkäämmiksi. Parturoinnin jälkeen hyppäsin junaan ja suuntasin Leppävaaran Selloon kenkäostoksille. Dinskosta tarttui mukaan mustat nahka-avokkaat ja ruskeat kiilakorkoiset mokkanilkkurit.

Leppävaaran jälkeen painelin keskustaan, jossa tapasin Leena-Marian ja hänen miesystävänsä. Kävimme istuskelemassa Teerenpelissä ja vaihdoimme kuulumisia puolentoista tunnin ajan, kunnes täytyi taas jatkaa matkaa - tällä kertaa valmistautumaan Pauliinan syntymäpäiville. Tekaisin ison kulhollisen salaattia, jota söin turhan ahneesti, koska jouduin ottamaan pienet torkut ennen lähtöä. Onneksi olin jo perjantai-iltana ehtinyt valita lauantain rynttyyt, joten asukokonaisuuden penkomiseen ei mennyt turhaa aikaa ja pääsin lähtemään jo ennen kahdeksaa liikenteeseen. Kun pääsin Töölöön hieman kahdeksan jälkeen - sievä yksiö olikin jo täynnä väkeä ja juhlatunnelma katossa.

 kaulakoru, paita, neule, hame: H&M

vyö: Mango

tiikerinraitasukkahousut: Gina Tricot

avokkaat: DinSko

kello: Swatch

 nahka-avokkaat: DinSko

mokkanilkkurit: DinSko

Ostin muuten pari viikkoa sitten kuvien tuoleja 3 kpl Ikeasta, koska tarvitsin syntymäpäivilleni lisää istumapaikkoja sekä tuolit remontin aikana valmistuvaa pöytätasoa varten. Nyt tämä likka painuu Hakaniemen Cafe Taloon kahville, palaa sen jälkeen pyykkäämään ja siivoamaan, jonka jälkeen ilta jatkuu hyvän musiikin merkeissä :)

Onnellisuusöverit

Moni homma voi mennä elämässä aina välillä överiksi - esimerkiksi vitsit, kännit, lainat tai syöminen, harvemmin kai kuitenkaan onnellisuus. Tällä kertaa kaikesta huolimatta tuntuu, että juuri onnentunne alkaa tulla yli laitojen. Erikoinen olotila, mutta ehkä tällainenkin täytyy kokea kerran elämässä!

Onnellisuusöveritilassa tuntuu kuin kaikki olisi vaan aivan ihanaa: resuinen ja lattiasta kattoon saakka riivitty pölyinen asuntoni on aina vain upea, ilma on kelistä riippumatta mahtava, työt maistuu, vaikka niitä tekisi yötä päivää ja ystävien seura tuntuu joka kerta juhlalta. Tätä on jatkunut oikeastaan koko kesän ajan ja pikkuhiljaa on alkanut pelottaa, että puhkeaako tällainen kupla jossakin vaiheessa.. Mielessä on myös alkanut pyöriä joitakin kysymyksiä: Onko joku sekoittanut aamukahviini kuluvan kesän ajan jotakin kahvinporoja vahvempaa tai olenko kenties tulossa hulluksi? Voiko ihminen olla LIIAN onnellinen?

Ehkä selitys tähän olotilaan on loppujenlopuksi hyvin yksinkertainen: elän omaa elämääni. PISTE. Olen onnellinen, koska olen itse päättänyt alkaa remontoida asuntoa. Olen onnellinen, koska olen asennoitunut ulkona olevaan keliin siten, että loppujen lopuksi varusteet ratkaisevat kuinka mukavaa ulkona oleskelu ja liikkuminen on. Olen onnellinen, koska teen juuri sitä työtä, josta nautin eniten - pitkistä päivistä tai raivostuttavista ongelmatilanteista huolimatta. Olen onnellinen, koska olen saanut valita ympärilläni olevat ihmiset elämääni - minulla ei taida olla yhtäkään huonoa ystävää, enkä usko, että sellaista tuleekaan.

Tämä viikonloppu oli taas oikea tehopakkaus, mutta täynnä kaikkea mukavaa: remonttia, hikoilua, rapujuhlia, mökkeilyä, rentoutumista ja maalaamista.

Rapujuhlat:

Parketin alta paljastui alkuperäinen lautalattia:

Viime viikonloppuna puolestaan oli 25- vuotissyntymäpäiväni enkä olisi voinut toivoa upeampaa porukkaa vieraiksi tai hienompaa säätä alkusyksyn viileneviin iltoihin :)

Parvekejuhlien jälkeen Apolloon jatkoille:

Onnellista alkusyksyä!

Remppaa kesäkuumalla

Remontin purkupuuhat päästiin aloittamaan vasta kuluvan viikon tiistaina eli 31.7. Alkujaan purku oli tarkoitus saada käyntiin jo kaksi viikkoa ennen tätä, mutta kiireiden ja lupa-asioiden selvittelyiden vuoksi jouduin lykkäämään aloitusta. Onneksi sain remontin aloitustarkastusmuistion tehtyä yhden illan aikana, jonka jälkeen lähetin muistion suoraan isännöitsijälle ja seuraavana päivänä asunnon täysremonttiin olikin jo myöntävä päätös. Laskeskelin, että säästän aloitusmuistion, valvonnan ja lopputarkastuksen kustannuksissa noin 1200 €, kun voin tehdä homman itse - ensimmäistä kertaa omasta koulutuksesta on siis konkreettisesti hyötyä yksityiselämässä :) Hintavertailua tehdessäni nimittäin lattiapintojen vaihdon valvonnasta joutuu pulittamaan 400-600 € ja keittiöremontista hieman enemmän.

Ainoat paikat minne remontin aikana ei ole tarkoitus koskea ovat katto ja kylpyhuone. Tosin kattoa on osittain paikkailtava purettujen väliseinien kohdalta, mutta työ ei ole muihin hommiin verrattaessa mitenkään merkittävä..

Tiistaina, keskiviikkona ja lauantaina saatiin aikaiseksi sähköjen purku, yhden väliseinän tuhoaminen ja jätteen poiskuljetus. Väliseinän nielemät tiiliskivet olivat hienoinen yllätys, koska olin olettanut, että koko seinä on pelkkää hötöä. Purkuun siis meni hieman kauemmin, kuten myös purkujätteen lastaamiseenkin. Tosin nyt ollaan jo siinä pisteessä, että ensi viikolla pitäisi purkaa yksi kiinteä kaapisto, puolet lattiasta ja keittiö. Tämän savotan jälkeen koko purkutyö olisi tehty ja perusteellisen siivoamisen jälkeen voisi jo aloittaa laminaatin ja laattojen asennuksen.

Remontin viivästymisestä huolimatta aion pitää syntymäpäivätuparit 18. päivä, mutta vieraille olen luvannut hankkia ainoastaan jääkaapin juomien säilyttämistä varten :) Juhlien teemana taitaa siis olla REMONTTI isolla R:llä. Tosin asunnolla ei olekaan tarkoitus olla koko iltaa, ja jos vaan säät sallii niin juhlimme pääasiassa yläkerran talonyhtiön kattoterassilla.

 Sohva lymyilee olohuoneessa pressutettuna koko remontin ajan

 Eilen vanhat sähköputket sahattiin poikki

 Myös vanhat ovenkarmit sai kyytiä

 Hakkasin lekalla loput väliseinän alaosasta lattian tasoon saakka

Tiilen ja rappauksen sekoitusta purkupuuhien jäljiltä

Purun aikana hengityssuojain oli ehdoton MUST, mutta myös suojalasit olisi voinut napata silmille

Touhua ja tohinaa

Heinäkuun viimeisiä päiviä viedään ja ihmettelenpä vain, minne tämäkin kesä on karannut - tekemistä on ollut niin paljon, ettei oikein ole ehtinyt hengähtää edes päiväksi ja ihastella taivaalla lipuvia poutapilviä. Tosin viime viikolla makasin kuumeessa muutaman päivän kotosalla ilman televisiota, tietokonetta tai Internet-yhteyttä, joten ehdin hetken ihastella niitä pilviäkin. Varmaan jo kroppakin varoittelee kesäflunssalla, että olisi aika rauhoittua ja ottaa muutama rento koti-ilta kaiken häslingin keskelle..

Pari viikkoa sitten kävin Virossa pienellä yllättysreissulla, koska Tallinnan matkan oli alkujaan tarkoitus kestää vain päivän, mutta lahden yli vierailu pitenikin vuorokauden visiitiksi :) Viikolla kävin illallisristeilyllä Helsingin edustalla Suomenlinnan ja saariston kautta, mutta sieltä ei valitettavasti ole yhtäkään kuvaa, koska tämäkin vesimatka oli totaalinen yllätys enkä siis ymmärtänyt ottaa kameraa matkaan. Lauantaina eli eilen kävimme kolmen naisen koplan kera Kaljakellunnassa piraattiteeman ja "Bella Bandidas"- "tatuointien" vauhdittamina. Tosin hurja ryhmä ei edennyt kellumalla järisyttävän kovaa kyytiä, vaikka paattien kyljessä komeilikin teksti Super Express..

Uuden kodin ehdottomasti parhaita puolia on taloyhtiön rauhallinen kattoterassi, jossa aurinkoisella säällä istuskellessa voi kuvitella olevansa jossakin päin Etelä- tai Keski-Eurooppaa. Moni päivä onkin alkanut rentouttavalla aamupalalla heräilevää kaupunkia ihastelemalla.

Viron maalta:

Koti:

Kaljakellunta 2012:

Erikoinen kevät ja kesä

Hui, onpa edellisestä blogikirjoituksesta jo vierähtänyt aikaa! Toisaalta viimeiset pari kuukautta on mennyt sellaisella tohinalla, että tätäkin kohtuullisen kylmähermoista neitosta on alkanut jo huimata :)

2kk sisään tulleet muutokset ovat seuraavanlaiset:

• vaihdoin työpaikkaa
• työpaikan vaihdoksesta johtuen muutin Tampereelta Helsinkiin
• sain haaveilemani jatko-opiskelupaikan, jossa pääaineena tulee olemaan louhintatekniikka - mutta räjäytystekniikka kuulostaisi vielä vähän rouheammalta ;)
• ostin ensimmäisen oman kodin
• olen tutustunut uusiin mahtaviin ihmisiin ja erityisesti yhteen mielenkiintoiseen mieheen

Pahimman työkiireen hellittäessä ja uuden kodin muutossuunnitelmien valmistuessa pitäisi aloittaa varsinainen remontti. Asunnon remppahankkeen vuoksi ajattelinkin tehdä postauksia lähinnä muutostöiden etenemisestä ja vastaan tulleista haasteista sekä yllätyksistä (vanhassa talossa näiltä ei voi koskaan välttyä). Viimeiseksi teen vielä lyhyen koostepostauksen siitä, kuinka paljon suunnitelmista jouduttiin poikkeamaan ja miten hyvin lopputulos vastaa alkuperäistä visiota :)

Mutta nyt kuitenkin muutama kuva aivan uskomattoman ihanasta juhannuksesta Kasnäsin saaristossa! En olisi voinut kuvitella rentouttavampaa ja lämminhenkisempää keskikesän juhlaa kuin mitä tällä porukalla saatiin aikaiseksi.