Yksi päivä viikosta rauhoittumiseen

Kaupungissa asuessa ja muutenkin suhteellisen nopeatempoista elämää viettäessä on tullut huomattua, että se yksi lepopäivä viikossa todellakin tekee hyvää.. Mennyt syksy ja alkanut talvi on vilistänyt taas aivan mieletöntä tahtia eteenpäin ja kohta sitä taas tajuaa, että vuosi on vaihtunut. Viikonloppuisin on siis mukava ottaa pieni hengähdystauko kaiken tohinan ja touhotuksen keskellä. Yksi päivä viikossa ilman mitään suunnitelmia (mielellään myös ilman puhelinta ja tietokonetta), esimerkiksi vain hyvän kirjan parissa tai ulkoillessa, toimii ihmeellisen piristävästi :) Viime sunnuntaina lukaisin loppuun kauan sitten aloitetun Remeksen Pahan perimä- kirjan, joka kertoi yllättävän todentuntuisesti ihmisten eettisistä valinnoista ja arvostelukyvystä. Suosittelen siis niillekin, jotka eivät Remeksen seikkailuista muuten välitä!

Sunnuntaina siirsin kirjan isäni luettavaksi ja suuntasin musta-valkoisen karvakuonon kanssa lumisille lenkkipoluille. Jedi nautti viileästä hangesta ja telmi lenkin lopuksi ainakin vartin takapihan pienessä "kinoksessa" (jos näillä lumimäärillä vielä kinoksista voidaan puhua). Ennen lenkille lähtöä notkuin kahvikupin ja yövaatteideni kanssa ympäri vanhempieni asuntoa ja lapsuudenkotiani. Rauhalliset aamut ja hitaat iltapäivät ovat ehdotonta parhautta viikonloppuna!

Valkoinen keeppi: mummon neuloma - tätä siis yritin aiemmin itse väkertää, mutta tuskaisen yrittämisen jälkeen pakkasin langat, puikot ja ohjeen postipakettiin ja postitin romppeet Tuusulaan mummon jatkokäsittelyyn ;) Tämä siis johtunee siitä, että kävin peruskoulussa puukäsityötunneilla, eikä puikot koskaan oikein ole pysyneet käsissä..

Lumessa telmimisen jälkeen nuuskuteltiin takapihan puutarhakalusteiden koristeita ja yritettiin ängetä sisälle talon lämpöön.

Tämän viikon lempiyhdistelmä: keeppikaulaliina ja toppatakki :)

Keeppi: handmade by grandmother

Toppatakki: VILA

Lilat housut: Mango

Korkokumisaappaat: saatu lahjaksi siskolta