Jouluostoksilla

Jouluostokset tuli tehtyä viime vuonna jo hyvissä ajoin ja lahjastressi jäi todellakin tällä kertaa kokematta. Nuorempien siskojeni kanssa hankimme toisillemme kimppalahjat, jolloin saimme hankittua vähän enemmän tai hieman parempaa kuin erikseen hankituilla lahjoilla. Isälle annoin hyvinkin printeisesti kerrastoasun, mutta hän toivoo sellaisen lähes joka vuosi, joten mitä sitä perinteitä muuttamaan? Äidille ostin Lancomén La vie est belle-tuoksusarjan tuoksun, käsivoiteen ja matkamascaran. Olen kierrellyt kyseistä tuoksua kuin kissa kuumaa puuroa ja kävinkin ostamassa pienemmän (30 ml) pullon itselleni heti lahjaostosten jälkeen. Kyseinen tuoksu on makea, muttei liian voimakas, koska tämä (toisin kuin monet muut) hajuvesi ei saa päätäni särkemään armottomasti.

Alkaneen vuoden myötä tuli tehtyä myös eräs tärkeä päätös: vuosi 2014 tulee olemaan ystävyyden vuosi, jolloin koen, näen, tunnen ja vietän aiempaa enemmän aikaa rakkaiden ystävieni seurassa. Ajatus on muhinut mielessäni jo pidemmän aikaa vuoden 2013 mittaan, jolloin keskityin lähinnä töihin ja opiskeluun. Samalla kuitenkin lähes vieraannutin itseni ystävistäni. Uuden vuoden juhlat Hämeenlinnassa lapsuuden ystävien ja muutaman uuden tuttavuuden seurassa antoivat ajatukselle vain vahvistusta. Ystävyyden vuosi 2014 - täältä tullaan!!

Juhannusriennot

Juhannuksesta tuntuu olevan jo aikaa kuukausikaupalla, vaikka riennot olivat aivan hetki sitten. Tänä vuonna juhannusjuhlat olivat hieman erilaiset, koska perinteiset mökkijuhlat jäivät väliin, mutta tilalle tuli kesäisen Suomen helmi: Hanko.

Marian syntymäpäivillä kehittyi ajatus Hangon reissusta ja retki toteutuikin parin viikon jälkeen neljän naisen porukalla, kun suuntasimme auton konepellin Tammisaaren kautta Hankoon. Lähdimme matkaan perjantaina aamusta ja ehdimme käydä ennen päätepysäkkiä Tammisaaressa vierailulla kuskimme isovanhemmilla ja kiertelemässä aurinkoista Tammisaarea. Saavuimme Hankoon ja Villa Garboon kahden aikoihin iltapäivästä ja painelimme sisäänkirjautumisen jälkeen suoraan Casinon rannalle.

Pojat nappasi meistä kuvan rannalta

Casinon rantahiekka

Ensimmäinen skumppapullo poksahti kuumalla rantahiekalla kolmen aikaan iltapäivällä ja merta ihaillessa koko poppoo käräytti itsensä. Parin tunnin auringossa loikoilun jälkeen palasimme villalle naamat tulipunaisina grillailemaan illan sapuskat majapaikkamme vehreällä takapihalla.

Villa Garbo

Hyvän ruuan, poksahtamaisillaan olevan vatsan, herkullisten juomien ja hauskan juttuseuran jälkeen lähdimme laittautumaan iltaa varten, koska päivällä oli päätetty suunnata illaksi HSF:ään sataman tuntumaan. Yhdeksän maissa pääsimme keskustaan ihailemaan merellä palavaa kokkoa ja istuskelimme rannalla niin kauan, kunnes mereltä puhaltava iltatuuli alkoi viilentää paljaita jalkoja. Kipsuttelimme rantatietä pitkin kohti satamaa ja saavuimme HSF:ään, jonne tuntui päätyneen puolet Helsingin ja lähiseudun suomenruotsalaisista - oli lähes turisti olo itsellä, mutta sitäkin hauskempaa :)

HSF:n kattoterassilla

 

Hangon keskiyö

Lauantaina istuskelimme monta tuntia Hangon Neljän tuulen tuvalla täydellisissä Muumimaisemissa. Paistattelimme auringossa, söimme, joimme ja juttelimme kaikesta mahdollisesta maan ja taivaan välillä. Aivan ihana juhannus!

 Muumimaisemissa oli mahtava paistatella auringossa

Toivottavasti muillakin juhannus meni parhaassa mahdollisessa seurassa ja rentoutumalla :)

Suloiset syntymäpäivät

Maria järjesti eilen aivan ihanat 28- vuotissyntymäpäivät Helsingin Meilahdessa, jossa oli tarjolla kielen vieviä syntymäpäiväherkkuja. Erityisesti mieleen jäi suklainen raakakakku, johon oli vaahdotettu päälle kookospähkinävaahtoa. Illan aikana vieraita oli kymmenisen ja kaupunkiin jatkettaessa vain kaksi lähti kotia kohti.

Töölöstä suunta oli ensin Vapianoon tankkaamaan hieman suolaista kaiken herkuttelun jälkeen. Pastat, pizzat, keitot ja tapaslautaset tuhottuamme matka jatkui Groteskin sisäpihan terassille, jossa koko juhlaseurue viihtyi pilkkuun saakka :)

 

Syntymäpäivälahjaksi päätin tehdä jotakin omin käsin ja viikonlopun sankarin tuntien kaulakorun materiaaleiksi valikoitui hopea, läpinäkyvä lasi ja kirkkaat kristallit:

Tänään heräsin ensimmäisen kerran jo seitsemältä, mutta jatkoin unia hieman vaille kymmeneen, jonka jälkeen olikin jo pakko nousta, koska olimme varanneet neljän naisen porukalle raakaruokabrunssin Johan&Nyströmistä. Brunssi oli todella hyvä ja täyttävä, mutta aiemmasta noussut hinta hieman hirvitti (30 €) - eikä juomaksi ollut muuta kuin vettä. Kokemuksena siis erilainen ja vaihtelun puolesta virkistävä, mutta hinnaltaan turhan korkea, joten tämä brunssikokemus tulee jäämään ainutkertaiseksi.

Brunssin jälkeen taapersimme täysine vatsoinemme aurigossa kylpevään Tervasaareen loikoilemaan, höpisemään kesän suunnitelmista ja edellisestä, niin mukavasta, illasta.

Koruja kesän väreissä

Innostuin taas pari viikkoa sitten näpertelemään koruja pitkästä aikaa, koska löysin kotini läheltä laajalla valikoimalla varustetun helmiliikkeen nimeltä Idän helmi. Harmi vain, että liike joutuu muuttamaan kuun loppuun mennessä pois nykyisestä myymälätilastaan. Olen kuitenkin sen verran vakuuttunut liikkeen omistajan ammattitaidosta ja myymälän tuotteista, että voin matkustaa kotinurkkiani hieman kauemmaksikin, jotta saan kunnollisia tarvikkeita koruihin.

Tässä kuitenkin viimeisimmät tuotokset, jotka on tehty täysin Idän helmi -nimisestä liikkeestä ostetuista tarvikkeista. Keltainen taitaa olla ainakin omalla kohdalla se ainoa oikea kesäväri:

 

Myös kynnet oli pakko lakata sävysävyyn uusien korujen kanssa

Harmaa pitsinen iltapuku

Hmm.. sain vihdoinkin valmiiksi pitkään ajatuksissa olleen pitkän pitsisen iltapuvun. Tätä tulee toivon mukaan käytettyä loppuvuoden itsenäisyysjuhlissa - ajatuksena siis käydä kunnon juhlissa jossakin päin Helsingin keskustaa. Koska aina aiemmin itsenäisyyspäivä on vierähtänyt kotosalla villasukat jalassa kynttilöitä tuijotellen. Vuonna 2013 siis vihdoinkin tarkoitus lähteä ihmisten ilmoille hienona juhlapäivänä :)

Mekolle riittää pariksi viininpunaiset huulet ja korkokengät sekä hopeinen kristallirannekoru, joka vielä on tekeillä, mutta valmistunee viimeistään sinne vuoden loppuun mennessä ;)


-DiCe

Pitsin vihaaja

Olen aina inhonnut kaikkea pitsistä ja noin vuosi sitten yökkäilin, kun näin pitsipaitoja, shortseja sekä mekkoja lähes jokaisen vaatekaupan näyteikkunassa. Aivopesu on kuitenkin toiminut minunkin kohdalla ja viimeisimmällä Eurokangas-retkelläni tein pelkkiä pitsiostoksia! Nyt siis ompelua odottavat kolme erilaista pitsikangasta, joista olisi tarkoitus tehdä toppi, iltapuku ja pussihousut.

 Tummanharmaa kangas on varattu topille, vaaleanharmaa kiiltävä kangas iltapuvulle ja monivärinen pitsikangas housuille.

Itseasiassa toppi on jo parsittu kokoon auttavasti ja olenkin sitä pariin kertaan käyttänyt. Kuitenkin saumat pitäisi viimeistellä vielä ompelukoneella, jotta jälki olisi siistiä. Selästä avonainen toppi toimii niin hameen kuin housujenkin kanssa:

 toppi: itse tehty

kaulakoru: Espanjasta

hame: H&M

kengät: Si by Sinela

alla: houdut Zarasta

Pieni korutehdas

Toissa viikolla tuli väkerreltyä pari pitkää kaulakorua uusista helmistä ja riipuksista. Kevään ja auringonpaisteen vaikutus näkyy vaaleissa värisävyissä. Kai sitä alitajuisesti on jo mielessään farkkushortsit ja kevyt kesäpaita päällä sekä pitkä läpikuultava koru kaulassa kirmaamassa valossa kylpevässä kaupungissa.

Viime kuun puolella tein pari helmitilausta - toisen itselleni ja toisen ystävälleni, jolla oli syntymäpäivät ja tuparit reilu kuukausi sitten. Tilasin useampaa erilaista helmeä ystävälleni, mutta olen hukkua erilaisiin ideoihin tulevasta korusta, etten oikein osaa päättää minkä niistä tekisin..

Kuun alussa tehtyjä kaulakoruja

Ensimmäinen lämmin ateria

Puoli vuotta remonttia: puoli vuotta salaattia ja muuta raakaruokaa tai mikrossa lämmitettyjä lihapullia. Nyt tosin remppa alkaa olla onneksi loppusuoralla ja tyhjyyttään ammottavan aukon tilalle on saatu aikaiseksi ihan oikea pieni keittiö!

Perjantaina lähdin ruokaostoksille tarkoituksena ostaa ainoastaan kanaa ja lisukkeita. Kaupasta palatessa huomasin, että mukaan oli tarttunut lisukkeita vaikka millä mitalla sekä kaikkea muuta tarpeellista tai tarpeetonta. Kuitenkin itse kana, jota lähdin kaupasta hakemaan, jäi myös sinne. Olin ohittanut lihahyllyn täydestä tottumuksesta! Tosin eipä sillä niin väliä, koska en omistanut ennen tätä päivää edes paistinpannua, koska olin heittänyt nykyiseen asuntooni muutettua pannut ja kattilat menemään. Tänään siis suunnistin Hakaniemen Sokokseen ja ostin paistinpannun, kanaa ja muuta tarpeellista keittiöön.

Kovan sotkemisen jälkeen ihkaoman kodin ensimmäinen lämmin ateria oli tehty valmiiksi. Alla olevat kuvat keittiöstä on kuitenkin otettu ennen kokkauspuuhiin alkamista ;)

Kaasuliesi on asennettu 50 mm paksuun koivutasoon

Keittiön välitila on peitetty harmaalla hohtavalla välitilalaminaatilla

Whirlpoolin liesi toiminnassa

Oraksen hana ja Franken pyöreä allas

Keittiön kaapit ovat vahattua massiivikoivua (cari.fi)

Keittiön pöytä odottaa valmistumistaan, joten tuolit nököttävät vielä pinossa

Ennen keittiön asennusta pieni ruuanlaittosoppi näytti kohtuullisen karulta eli tältä:

Onnea ja menestystä!

Onnea ja menestystä - ei ainoastaan vuodelle 2013 - vaan loppuelämälle.

Luin kymmenen päivää kestäneen lomani aikana muutaman kirjan, joista yksi oli Álex Roviran ja Fernando Trìas de Besin kirjoittama Onnea ja menestystä. Kirja on kirjoitettu tarinana, joka sopii niin aikuisille kuin lapsillekin, mutta siinä on syvennetty normaalin lasten sadun opetusta. En kerro itse kirjan tarinasta sen enempää, koska sen lukeneena toivoisin, että jokainen saisi ottaa kerronnasta irti kaiken henkilökohtaisena lukukokemuksena.

Ote kirjasta:

"Onnen luomisessa on yksinomaan kyse oikeiden olosuhteiden luomisesta. Tällöin onni riippuu yksinomaan sinusta. Tästä päivästä lähtien myös sinä voit luoda onnea!"

Ja Winston Churchillin sanoin:

"Optimisti näkee tilaisuuden jokaisessa vastoinkäymisessä; pessimisti näkee vastoinkäymisen jokaisessa tilaisuudessa."

Paatuneena optimistina lyhyt ja ytimekäs tarina siitä, kuinka oikeat olosuhteet luomalla jokainen meistä voi olla oman onnensa seppä, ei tuntunut pätkääkään naiivilta :)

Niin ja alla vielä muutama luonnoskuva remontin jälkeisestä tilanteesta asunnossa. Matkaa on vielä, mutta tilanne on jo hyvinkin voiton puolella. Koko remonttiprojektista voi sanoa vain, että suhteellisen luottavaisesti ja optimistisesti siihen tuli suhtauduttua heti alusta lähtien, joten kirjan lukeminen vahvisti vain näitä ajatuksia.  Ja näillä näkymin viralliset tuparit tulee pidettyä helmikuussa - jos mitään yllättävää ei pääse tapahtumaan ennen sitä..

Toivottavasti joulun sydän näkyy oikein päin, toisin kuin yllä olevat kuvat:

Ihanaa alkanutta vuotta 2013!

Laiskottelua lauantaista sunnuntaihin

Tämän viikonlopun olen päättänyt viettää puhtaasti laiskotellen. En tee mitään.. tai noh, syön, nukun, syön ja nukun :)

Viime yönä nukuin huimat 16 tuntia! Menin siis perjantaina nukkumaan vähän klo 19 jälkeen ja nousin vasta 9.30 lauantaiaamuna. Heräsin kyllä ensimmäistä kertaa jo 6.30, joka ei ole mikään yllätys, kun menee eläkeläisiäkin aiemmin nukkumaan.. Mutta painoin pään väkisin tyynyyn ja päätin, että nousen vasta kun olen levännyt niin, että pelkästä makoilusta tulee paikat kipeäksi. Ja tulihan ne. Kieltämättä niskaa on särkenyt himpun verran koko päivän ja selkääkin kolotti aamulla pedistä kömpiessä. Kuitenkin kaikki tämä oli sen arvoista, että sain kerrankin nukuttua putkeen niin kauan kuin vain unta riitti.

Aloitin aamun rakentelemalla ruisleivän, johon sipaisin päälle Oivariinia, siivutin kermajuustoa, lisäsin pari meetwurstin palaa ja pilkoin päälle suippopaprikaa. Leivälle kaveriksi tein banaani-vadelma-mustikka-smoothien ja kahvin sekä veriappelsiinimehun avulla kaikki upposi yllättävän nopeasti alas. Kahvia jäi sen verran pannun pohjalle, että hetken lueskeltuani päätin jatkaa aamupalaani jälkiruualla: kaadoin jälkiruokakulhoon reilusti mustikoita, silppusin sekaan valkosuklaata ja pursotin päälle kermavaahtoa pari reilua ruokalusikallista - helppoa ja herkullista!

Iltapäivästä kävin kaupungilla syömässä itseksiini ja kiertelin hetken kauppoja kunnes kyllästyin ja tallustelin takaisin kotiin. Loppuillan aionkin opiskella, mutten liikaa, jottei lepäilyt häviä harakoille :)

Alla kuvia, jotka ilahduttivat tänään:

 Jälkkärikulhoon kipattuja mustikoita, sekaan silputtua valkosuklaata ja kermavaahtoa, nams :)

 Vanhan opiskeluaikoina hankitun kahvinkeittimen jälkeen mikä tahansa kahvi maistuu herkulliselta.

Siskoni tekemät Edella -ripset

Sisustuselementtejä asuntoon: akryyli- ja öljyväritaulut

Vuosien saatossa valmistuneet maalaukseni pääsevät vihdoinkin lopulliseen kotiinsa. Oikeastaan jokaiselle on jo ajateltuna oma paikkansa, mutta katsotaan muotoutuuko asettelu ja taulujen sijainti vielä ennen varsinaista rempan valmistumista. Vielä valmistumattomille ja aloittamattomille maalauksille täytyy tosin keksiä sopiva säilytyspaikka, jossa ne eivät pääsisi pölyyntymään ainakaan kovin pahasti. Todennäköisesti alakerran varasto kokee myös pienen kunnostusremontin, jotta saan keskeneräiset työt pois nurkista aina silloin, kun maalausinspiraatio odottaa tuloaan.

 Kolibri akryyliväreillä 2009

 Lintu öljyväreillä 2008

Naisen kasvot akryyliväreillä 2010

 Naisen kasvot tussipiirustuksena pinkopohjalle 2011

Keskeneräinen omakuva akryyliväreillä 2012

Huomaa ehkä, että maalausteemoina on vuodesta toiseen pitäneet pintansa värikkäät tai lentävät linnut sekä naisten kasvot. En ole koskaan aiemmin maalannut ns. normaalia kasvokuvaa ja omakuvan tekemiseen ryhtyminen oli aikamoisen "aloittamisen vaikeuden" takana. Heti alkuun tein laiskana perinteisen virheen, eli en jaksanut sekoittaa vihreää riittäävästi kasvoille tulevaan väriin ja maalaus on nyt luonnonvalossa mukavan possunpunainen ;)

Sisustusinnostusta pakkasille!

Yksityiskohtia valmistuvasta remontista

Nyt täytyy myöntää: asunto alkaa olla siinä vaiheessa, että fiilis on voiton puolella ja remontin pyörteissä oleva kämppä alkaa näyttää asumiskelvolliselta. Revittyjen seinien ja katon levytys, vaatehuone ja sähkövedot piilottavat feikkipylväät sekä kattopalkki tekivät ihmeitä. Vaikka tekemisen määrän puolesta asunnosta on valmiina noin puolet, niin vielä tekemättömät työt sijaitsevat onneksi hyvin pienellä alueella: keittiössä, seinillä, vaatehuoneessa, ikkunasyvennyksissä ja listoissa. Nämä onneksi ovat sen verran pieniä juttuja verrattuna väliseinien kaatamiseen tai lattian ja kiinteiden kaapistojen irti repimiseen, että voisin sanoa remontin olevan henkisellä tasolla jo lähes valmis :)

Alla muutama maistiainen pienistä yksityiskohdista asunnossani, kuten Pergon valkoharmaan laminaatin ja eteisen tulevan kaarevan laatan rajapinta, jonka saumakohtaan sijoittuva kaareva lista tehdään käsityönä.

 Pergon kaksiviisteinen 195mm leveä valko-harmaa laminaatti ja alkuperäinen lautalattia.

 Kaadettujen väliseinien kohdalle rakennetut massiivikoivupylväät, joissa harmaat katkaisijat.

Puu on käsitelty harmaalla pohjamaalilla ja helmiäislasyyrilla, joka tekee pinnasta kivimäisen näköisen.

Feikkipylvään ja -palkin liitoskohdasta näkee vielä kuinka sähkövedot piilotettiin.

Vaatehuone rakennettiin kokonaan 20mm paksusta massiivikoivusta.

Huonetta rajaava peililiukuovi puuttuu vielä.

Kaikki tämä tuo mukanaan mahtavan kodin tunnun :)

Kaupunki tekee kärsimättömäksi

Kengät kiireellä jalkaan eteisessä, huivi löysästi kaulalle ja laukku olalle - myöhästyn varmasti, vaikken edes tiedä mihin aikaan seuraava ratikka menee. Juoksen katua pitkin, en oikeastaan tiedä miksi, mutta nyt tuntuu siltä, että saattaisi olla kiire. Huomaan suojatien edustalla vihreää valoa odotellessani, että juuri minun raitiovaununi saapuu pysäkille, autoja virtaa editseni solkenaan. Harkitsen hetken juoksisinko johonkin väliin, jotta ehdin seisokkeelle pysähtyvään vihreään kolistelijaan.. Järkiinnyn ja katson kuinka ovet sulkeutuvat tien toisella puolen pienen ping-äänen säestyksellä. Autovirta lakkaa, valo vaihtuu vihreäksi ja kipitän pysäkille katsomaan mihin aikaan seuraava menopeli saapuu: vasta 4 minuutin päästä! Ärsyynnyn. Päivä on vasta alkanut ja fiilis on jo nyt tällainen.

Kuulostaako tutulta? Varsinkin teidän kohdalla, jotka olette muuttaneet syrjäkyliltä tai reilusti pienemmästä kaupungista hieman suurempaan. En ymmärrä, mitä on tapahtunut vuosien saatossa, koska esimerkiksi lukioon kulkiessani busseja meni tasan tunnin välein. Aamulla kävelin noin 800 metriä lähimmälle bussipysäkille ja jos satuin huonolla tuurilla myöhästymään bussistani, kävelin tuon 800 metriä takaisin kotosalle odottelemaan tunnin päästä tulevaa linjuria. Eikä edes 30 asteen pakkasella ottanut päähän kovinkaan paljoa.

Nyt raitiovaunujen kulkiessa vähintään 5 minuutin välein saan sisälläni aikaiseksi itkupotkuraivarin tapaisen olotilan ja pilaan päiväni turhan kiirehtimisen vuoksi. Miksen voisi kävellä rauhassa pysäkille, antaa vaunun rouskutella menojaan ja odottaa kärsivällisesti seuraavaa? Noh, niin aionkin tehdä. Aloitan kärsivällisemmän elämän heti maanantaina ja katson kuinka paljon paremmaksi aamun fiilis muuttuu - luulen, että aika reippaasti paremmaksi! :)

neule: Esprit

toppi alla: H&M

housut: Zara

kengät: Tamaris

Onneksi remontin suhteen ei ole tullut hermoiltua, on aivan mahtavaa nähdä viikko viikolta kuinka auki revitty asunto syntyy pikkuhiljaa uudelleen. Sain eilen 3 kuukauden tauon jälkeen asuntooni sähköt! Enää en siis ole työmaaroikan varassa lämmittelemässä mikrollani lihapiirakoita jalkalampun valossa :) Valaistus on todellista arjen luksusta!

Kärsivällistä loppuvuotta 2012 ja muistakaa myös nauttia niistä arjen itsestäänselvyyksistä, kuten toimivasta joukkoliikenteestä ja kattolamppuun tulevasta sähköstä.

Kaikki lähtee ennakkoluulottomuudesta

..tai ainakin siihen olen päätynyt, koska viimeisen puolen vuoden aikana sattuneet hyvät tapahtumat ovat hyvin pitkälle ennakkoluulottomuuden ansiota. Kun ajattelen 6 kuukautta takaperi, niin puistattaa ajatuskin siitä, että jouduin todella harkitsemaan Helsinkiin lähtöäni. Nykyinen elämäntilanne ja asuinkaupunki tuntuvat enemmänkin itsestään selviltä kuin tarkkaan harkituilta ratkaisuilta. Mutta todellakin, vielä keväällä ajatus pääkaupunkiin muuttamisesta kammoksutti ja epäilytti.

Onneksi kuitenkin päätin pattitilanteessa suhtautua Helsinkiin ennakkoluulottomasti ja antaa kaupungille tällä kertaa mahdollisuuden näyttää parhaat puolensa. Aiemmin Helsingissä asuessani en edes ollut kiinnostunut tutustumaan kaupunkiin, koska tiesin palaavani Tampereelle. Ennakkoluulottomuudesta johtuen olen päätynyt tilanteeseen, jossa

1. Nautin nykyisestä kotikaupungistani ehkä jopa enemmän kuin aiemmasta
2. Sain rakastamani työn
3. Uskalsin hakea Tampereen TTY:n lisäksi Aalto-yliopistoon, vaikken vielä tiennyt muutostani saatika työstäni Helsingissä
4. Ostin asunnon alueelta, joka on ainut paikka Helsingissä, josta olen jo ennen muuttoanikin pitänyt
5. Aloitin täyden remontin kämpässäni
6. Päätin kalustaa koko asuntoni puulla, teettää vaatehuoneeni ja tulevan keittiöni massiivikoivusta

Kohta 6 tuli entistä selvemmäksi Habitare -messuilla Cari:n osastolla, jossa oli esillä Suomessa valmistettuja ja suunniteltuja massiivikoivukalusteita. Cari tekee nyt myös mittatilaustyönä ja puhtaana käsityönä täyspuisen pienen keittiöni. Enkä malta odottaa, että pääsen käyttämään keittiötä ensimmäistä kertaa, vaikken voikaan sietää ruuan laittoa :)

www.cari.fi

Ennakkoluulotonta alkutalvea! Jos inhoat esimerkiksi kylmää ja pimeää, niin yritä nähdä asian parhaat puolet: nyt voit hyvällä syyllä rauhoittua ja kääriytyä sohvan pohjalle huopaan lukemaan hyvää kirjaa.

Töitä ja juoksulenkkejä

Nyt mennään taas tukkaputkella joka suuntaan, mutta eipä se ole ennenkään haitannut :)

Tulin hetki sitten kotosalle ottamaan pienet torkut, että jaksan lähteä yöksi taas työmaalle - tosin tässä välissä ajattelin pyytää tarjouksen muutaman sadan flyerin painattamisesta messuille (omaan käyttöön), tiskata ja siivota sekä käydä lenkillä. Onneksi duunikaveri lupautui noukkimaan minut ajomatkalla kyytiin eikä siis tarvitse lähteä fillaroimaan Helsingin yöhön noin 15 kilometrin päähän kohteeseemme. Säästän siis sen 45 minuuttia autokyydillä, joten iltalenkki on tämän kunniaksi enemmän kuin paikallaan.

Remontti on erittäin kesken edelleen, joten en viitsi siitä laittaa taas hetkeen kuvia ennen kuin saan laminaatit paikoilleen. Juttelin myös tänään töissä, josko voisin pitää viikon sovitun vapaan vasta lokakuussa, koska remppapuuhat ovat todennäköisesti silloin parhaassa vaiheessa. Opiskelutkin alkavat jo tällä viikolla, mutta epäilen vahvasti ehtimisiäni huomiselle luennolle.. Noh, ensi viikolla paremmalla ajalla :)

Lenkkivermeet niskaan ja menoksi - alla myös kuva vesimeloni-homejuustosalaatista, jolla jaksaa vaikka koko päivän, yllättävän täyttävää nimittäin!

 juoksutakki: Nike

juoksuhousut: H&M

villasukat: mummo

musta-violetit lenkkarit: Asics

Taustalla näkyy siivu täydessä remontissa olevaa asuntoa, jossa on yllättävän mukava asustella kaikesta keskeneräisyydestä huolimatta.

Salaatti:

vesimelonia

Aura-juustoa

kananmunaa

jääsalaattia

avocadoa

paprikaa

Easy weekend

Perjantaina pääsin töihin ajoissa, eli noin 7 maissa ja sain aikaiseksi yllättävän paljon, vaikka istuskelinkin lounaalla kesätyönsä lopettavan työntekijän kanssa normaalia pidempään. Työviikko oli paketissa noin klo 14.20, jonka jälkeen hilpaisin Rakennusvirastolle hakemaan parkkilupalapun, heitin lipukkeen kaverille kotimatkalla ja suunnistin kotosalle vaihtamaan salivaatteet. Olin Malmin Fixillä vähän kuuden jälkeen, jonne Anne olikin jo ehtinyt. Punttailimme ja venyttelimme normaalista poiketen vain reilun tunnin, koska A:n täytyi ehtiä vielä illalla alkavalle keikalle. Tosin pitkän salitauon jälkeen en olisikaan jaksanut treenailla yhtään kauempaa :) Harkitsin myös hetken keikalle lähtemistä, mutta viikko oli ollut sen verran työntäyteinen, että katsoin parhaaksi painua ajoissa nukkumaan, jotta jaksaisin ottaa ilon irti lauantaista.

Lauantaina heräillessäni siinä kymmenen maissa, päätin hakea kaupasta salaattitarvikkeet ja värkkäillä myös kunnon aamupalan. Varasin kauppareissun jälkeen pyykkituvasta ajan - puhtaita sukkia ei oikeastaan ole enää jäljellä, enkä kehtaa käydä enää hakemassa uusia H&M:stä (olen nimittäin jo hetken ostanut likaisten sukkieni tilalle vain uusia). Keksin myös varata kampaaja-ajan, tosin Pasilan Pepe Åhmanille tuli hieman kiire, koska putiikki oli menossa kiinni jo kahdelta. Lähdin aamupalalta suoraan Pasilaan, jossa värjäytin ja leikkautin hiukset taas vähän ryhdikkäämmiksi. Parturoinnin jälkeen hyppäsin junaan ja suuntasin Leppävaaran Selloon kenkäostoksille. Dinskosta tarttui mukaan mustat nahka-avokkaat ja ruskeat kiilakorkoiset mokkanilkkurit.

Leppävaaran jälkeen painelin keskustaan, jossa tapasin Leena-Marian ja hänen miesystävänsä. Kävimme istuskelemassa Teerenpelissä ja vaihdoimme kuulumisia puolentoista tunnin ajan, kunnes täytyi taas jatkaa matkaa - tällä kertaa valmistautumaan Pauliinan syntymäpäiville. Tekaisin ison kulhollisen salaattia, jota söin turhan ahneesti, koska jouduin ottamaan pienet torkut ennen lähtöä. Onneksi olin jo perjantai-iltana ehtinyt valita lauantain rynttyyt, joten asukokonaisuuden penkomiseen ei mennyt turhaa aikaa ja pääsin lähtemään jo ennen kahdeksaa liikenteeseen. Kun pääsin Töölöön hieman kahdeksan jälkeen - sievä yksiö olikin jo täynnä väkeä ja juhlatunnelma katossa.

 kaulakoru, paita, neule, hame: H&M

vyö: Mango

tiikerinraitasukkahousut: Gina Tricot

avokkaat: DinSko

kello: Swatch

 nahka-avokkaat: DinSko

mokkanilkkurit: DinSko

Ostin muuten pari viikkoa sitten kuvien tuoleja 3 kpl Ikeasta, koska tarvitsin syntymäpäivilleni lisää istumapaikkoja sekä tuolit remontin aikana valmistuvaa pöytätasoa varten. Nyt tämä likka painuu Hakaniemen Cafe Taloon kahville, palaa sen jälkeen pyykkäämään ja siivoamaan, jonka jälkeen ilta jatkuu hyvän musiikin merkeissä :)