Litran mansikkarasiat hävisi noin vartissa satama-altaan laidalla päivää paistatellessa. Seuraava puolituntinen meni jutustellessa ja kuunnellessa veden liplatusta. Aurinko kuumotti mukavasti niskaan, kunnes Ratinan suvannolta puhaltava viileä tuuli pyyhki sen pois. Viiden jälkeen Marialla tuli jo kiire venyttelyyn ja itse päätin polkaista pyöräni läheiseen puistoon.
Puistossa levitin vihreän, sopivasti nurmikkoon maastoutuvan, vilttini varjoisaan kohtaan suuren koivun juurelle. Potkaisin kengät jalasta, kaivoin kannettavan koneen säilytyspussistaan ja aloitin kirjoittamisen. Seuraavan puolituntisen aion kuluttaa seuraamalla nelihenkisen perheen jalkapallopeliä - omat puistopotkupallot kun ei eilen oikein sujunut :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti