sunnuntai 10. heinäkuuta 2011

"You need a Vapiano -card"

Junassa matkalla Helsinkiin huomasin Hesarin Nyt-liitteessä jutun Vapiano -nimisen ruokaketjun rantautumisesta Suomeen. Hesari kutsuu ruokalakonseptia "pikaitaloksi", joka kuvaa kai näin suomalaisittain pikaruokalan ja ravintolan risteytystä.

Viime vuoden syyskuussa kävin Mikon kanssa pienellä road tripillä Ruotsin ja Tanskan kautta Saksaan ja takaisin Suomeen. Saksassa päädyimme Hampurin viilenevässä illassa istahtamaan ihmispaljouden sekaan lämpöä hehkuvan Vapiano -ravintolan terassille. Istuimme noin puoli tuntia kunnes tajusimme, että ihmiset hakevat ruokansa ja juomansa itse ravintolan puolelta eikä tarjoilijoita näy kuin keräämässä tyhjiä lautasia pöydän laidoilta.

Marssimme ravintolan aulassa päivystävän kassaneidin luokse ja kysyimme, kuinka saamme tehtyä ruokatilauksen. Hän kysyi hämmentyneenä, etteikö meillä ollut korttia, jolle ruokaostokset merkitään. Puistelimme päätä ja kassaneiti ilmoitti saksalaisella korostuksella "Ah, but you need a Vapiano -card!" ja ojensi kummallekin elektronisen ruokakortin.

Suomen Vapiano -ravintola löytyy Mikonkatu 15:sta. Paikka oli siis pakko testata sunnuntaibrunssin muodossa, koska Hampurista jäi mieleen kuvankaunis kaupunki, ystävälliset ihmiset ja Vapianon suussasulavat mansikka-vaniljavaahtojälkiruuat!
Insalata Nizza Helsingin Vapianossa ja Olli jonottamassa vielä pastaansa

Jälkiruuaksi Crema Di Fragola con Cafe Hampurin Vapianossa



















Salaatti oli sopivan kokoinen, kastike maistuvaa ja hintakin kohtuulliset 9 euroa. Ja vaikka tänään jäi jälkiruoka ja kahvi ottamatta, niin kuvan mansikka-vaniljavaahtoa saa onneksi myös Helsingin Vapianosta :)

Pääasia oli kuitenkin päästä vaihtamaan kuulumiset maailmanympärysmatkalta palanneen Ollin kanssa hyvän ruuan parissa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti