Intervalliseinäkiipeilyä

Varasin jo pari viikkoa sitten kuluvan viikon maanantaille ja keskiviikolle seinäkiipeilyajat Ylöjärven Seikkailusepiltä. Maanantaina kävimme M:n kanssa kokeilemassa kipuilua köysien varassa ensimmäistä kertaa ja toinen kierros meni siis eilen. Olen käynyt kyllä aiemminkin kiipeilemässä, mutta niiden muutaman kerran jälkeen tekniikka ei ole vielä ehtinyt hioutua kovinkaan kummoiseksi. Poikakaveri, jonka kanssa kävin kiipeilyä kokeilemassa, oli lajin parissa ensimmäistä kertaa ja innostui touhusta tosissaan: kiivetessä homma oli helppoa, mutta lähes tuplasti painavampaa miekkosta varmistaessa kädet ja jalat olivat sellaisessa jännitystilassa, että tuntui kuin olisin koko puolitoistatuntisen ajan roikkunut seinämällä käsieni varassa. Tämän yllätyksenä tulleen intervalliseinäkiipeilyrykäyksen jälkeen oloni on tänään ollut kuin valssijyrän alle jääneellä: jalkoja särkee, käsiä jomottaa ja niskaa kiristää. Toisaalta kiipeily oli todistettavasti tehokasta liikuntaa ja löysimme pariskuntana vihdoinkin lajin, josta molemmat pitää :)

Manikyyri lempikynsilakallani a'la kiipeilyseinä